Kymmenen eniten elämääni vaikuttanutta levyä

Facebookissa esitettiin haaste, jossa piti listata 10 levyä, jotka ovat vaikuttaneet eniten elämään. Otin tehtävän vastaan suhteellisen kirjaimellisesti. Nämä kaikki eivät ole nykyisin kuuntelussa, mutta moni niistä on. Lopussa myös bubbling under-lista.

Bay City Rollers: s/t. Sain tämän c-kasettina  ollessani 7-vuotias. Vanhempani eivät olleet erityisen musikaalisia (Reijo Kallio tuli tutuksi), mutta kiitos tästä. Musa osoittautui mun jutuksi.

Kiss: Ace Frehley-soolo. Tämä löytyi myös kasettina  pari vuotta myöhemmin muutamalla markalla Valintatalon alelaarista.  Soi lapsena jatkuvasti. Parempi kuin varsinainen Kiss. Omistan nykyään lp:n ja cd:n, mutta en kasettia.

Duran Duran: s/t. Tämän aikana oli menossa jonkinlainen välikausi Suosikki-lehden innoittamana. Elettiin vuotta 1982. Kuuntelin kasetilta aivan helvetisti ja iskin julisteenkin seinälle. Soittajamiehistä Roger Taylor oli jostain syystä suosikki. Tel Aviv-biisi tuli usein skipattua ja eihän se varsinainen helmi ole.

Iron Maiden: Powerslave.   Tämä oli vaikea pala, koska bändi piti olla listoilla ja vaihtoehtoina olivat myös The Number of the Beast tai Piece of Mind.  Powerslave soi näistä eniten ja Aces High oli huikea levyn aloittaja.

Venom: Welcome to Hell.  Tähän olisin voinut valita eri syistä minkä tahansa Venomin neljästä ensimmäisestä julkaisusta.  Sain jostain tilattua Italiassa painetun C-kasetin, jonka  selkämyksessä luki Venon. Venomista - toisin kuin Iron Maidenin Eddie-maskotista - oli aistittavissa aito pahuus, vaikka bändille itselleen imago olikin läppä.

Discharge: Why? Ensimmäinen ulkomainen hardcore punk-levyni. Aikaisemmin olin ostellut suomalaisia seiskatuumaisia vinyylejä bändeiltä kuten Mielenhäiriö ja Kumikristus. Raaka levy, karu äänimaailma ja rajut tekstit, joissa käsiteltiin mm. sotaa.   Myöhemmin kieltäydyin aseista ja ajatusmaailmaa muokkasivat tämän genren levyt. Kuulin levyn jopa ennen kuin Terveet Kädet tuli tutuksi.

Slayer: Reign in Blood. Maailman paras levy. Alle puolituntisella julkaisulla ei armoa anneta eikä kysellä.

New Model Army: The Ghost of Cain. Ensimmäisiä löydettyjä juttuja, kun musamaku alkoi laajenemaan hevin ja punkin ulkopuolelle. Kiitos kuuluu sivariajalle ja palvelustoverini Haralle Hyvinkäältä. Ensimmäinen bändiltä kuulemani biisi oli 51st Staten videoversio. New Model Armyssäkin on mukana tietty poliittinen aspekti.

Turbonegro: Apocalypse Dudes. Tämä kolahti lujaa, kun kuulin sitä ensimmäistä kertaa radiosta Räkärodeo-ohjelmassa.  Ei yhtään huonoa biisiä ja olen edelleen Turbojugend Lahden presidentti.

Rush: Moving Pictures. Tämä löytyi vasta paljon julkaisun jälkeen. Lapsuudessa suosikkibiisini Rushilta oli Signals-levyn Analog Kid. Täydellinen levy, jonka soittivat Suomessa kokonaisuudessaan vuonna 2011.

Jonain toisena päivänä listalle olisi voinut päästä:

Buddy Holly: Greatest Hits

Deep Purple: Made in Japan

Stray Cats: s/t

Scorpions: Blackout
Rainbow: Straight Between the Eyes

Pelle Miljoona: Moottoritie on Kuuma

Popeda: Hullut Koirat

Mikko Alatalo: Elävänä Pispalassa

Juice Leskinen Slam: Ajan Henki

Yö: Varietee

Hassisen Kone: Harsoinen Teräs

The Lords of the New Church: Is Nothing sacred?

Ratt: Invasion of Privacy

Mercyful Fate: Don't Break the Oath

Metallica: Ride the Lightning

King Diamond: Fatal Portrait

Celtic Frost: Emperor´s Return

Kreator: Endless Pain

Sodom: Persecution Mania

Candlemass: Nightfall

Napalm Death: From Enslavement to Obliteration

Morbid Angel: Altars of Madness

Deicide: s/t

Entombed: Left Hand Path

Danzig: II - Lucifuge

Guns N' Roses: Appetite for Destruction

Faith No More: The Real Thing

The Cult: Love

Joy Division: Closer

Mana Mana: Totuus Palaa
The Jayhawks: Tomorrow Green Grass

D.R.I.: Dirty Rotten

G.B.H.: City Baby Attacked by Rats

Lama:....Ja Mikään ei Muuttunut